Where is my mind

Se ois sitten lokakuun puoliväli. Mitään elämää suurempaa ei ole tapahtunut, vietän syyslomaa ja koitan latailla akkujani. Ihan hirmuinen väsymys on vainonnut jo pitkän aikaa. Olen tehnyt kaikkea pientä mukavaa koittaessa pitää kiinnostuksen arjessa ja elämässä itsessään. Tämä tulee nyt olemaan ehkä enemmän kuvapainotteinen postaus, koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa ja kello on paljon mutta haluan ehdottomasti tehdä tämän nyt kun on hyvä olo ja haluan postata.

Hankin uuden lävistyksen. Tyksin siitä todella paljon. 

Rakensin itselleni majan jossa nukkua. Tuo kivan tunnelman. 

Valokuvasin ulkona siskoni kanssa. 

Perheen kanssa Heurekassa. 

Luonnonhelmassa. 

Käyn yhä tribal fusion -treeneissä. 

Aloin polttamaan kynttilöitä ikkunalla. On taas se aika vuodesta. 

Sun taivaalles laulan auringon

Unirytmi aivan helkkarin sekasin, olis pitäny olla nukkumassa pari tuntia sitten. Tää aamu meni taas vaihteeks sekasin, onnistuin 8 minuutissa hoitamaan itseni sängystä bussipysäkille, huoh. Ja vaan psykan tunnin takia tämä sähläys. Olisin voinu jättää väliin, JOS se ei olis ollu eka tunti. Pakkohan siellä oli olla paikalla kun muuten ei saa kurssipaikkaa... Koulupäivä yleisesti aivan syvältä. Meni kuviskin kuoroharkoissa. Maanantaina keikka Käpylässä... Eep.

Noh, sain sitten tänään hommattua mun lipun Emilie Autumnin keikalle~ Ihana pidellä lippua käsissä ja tietää että pääsee sinne. Vaikka se on vasta huhtikuussa, mut aivan sama. Hihihii~

Joulu tulee kohti kovaa vauhtia, jo kahdeksas  päivä menossa. Tosin puolen tunnin päästä on yhdeksäs. Ei enää kauaa~ Sitte se onkin jo ohi :(  Sais tulla kunnolla lunta, musta joulu on niin hirveen synkkä...

Tänään siis kaupungilla Meanchildin kanssa, perus häröilyä, mitä nyt Backstreetin pukukopissa taisi vierähtää puoli tuntia. Säädin korsetin kanssa, ja kun koppiin ei saa mennä kuin yksi kerrallaan, jouduin tekemään sen yksin. Vielä kun kyseessä oli S-kokoinen sulkinainen korsetti, erittäin hankala tapaus. Pääsin kuitenkin ihan ehjänä uloskin siitä. :D Ja ostin myös sen ihanuuden kotiin. Aikaisia joululahjoja~ Huonosti alkanut päivä tuli korjattua sitten siinä hetkessä. Ja kotiin kävellessä satoi oikein kunnolla lunta. Tosin se oli sellasta typerää tosi märkää lunta, kaikki oli ihan märkänä. D:

Noh, kutkuttavaa (O_o) joulunodotusta kaikille, katsotaan kirjoitanko mitään ennen joulua xD Jaane~

Beloved Loveless

Yhä hengissä, huomenna koeviikon viimeinen koe. Huh. Olen jo alkanut tottumaan siihen, että pääsen ennen puolta päivää kotiin, se on ainoa asia mitä koeviikoilla on kivaa. ^^ Tänäänkin olin jo kymmenen aikaan kävelemässä kotiin bussipysäkiltä. Ihanaa. ~

Noh, kokeisiin lukemisen lisäksi olen ehtinyt tekemään muutakin, onneksi. Parin viimeisen päivän aikana päätin katsoa Lovelessin uudelleen, ihan muistin virkistykseksi. ^^ Ja olihan siellä vaikka mitä, mitä en ollut muistanut ja mikä yllätti taas uudelleen. En muistanutkaan kuinka rikki Ritsuka oli ihan sarjan alussa, sehän oli aivan menettänyt elämänmakunsa, raukka... Olen jo tottunut siihen, minkälainen se on uusimmissa manga-jaksoissa.

No jaa, tänä aamuna sitten katsoin kolme viimeistä jaksoa. Oli todellakin unohtunut viimeisen jakson tapahtumat täysin. Kun lopputekstit sitten alkaa rullaamaan, alan ihan huomaamattani itkeä, mikä taas alkaa naurattamaan. Siinähän sitten itken ja nauran hysteerisesti, onneksi olin yksin kotona. :D Mutta oli se loppu ihan söpö. En ollenkaan ollut muistanut koko kohtauksen olemassaoloa.

Toisaalta sarjan uudelleen katsominen oli aika jännä kokemus myös siksi, että kun cossaa nyt jotakuta, niin sitten samaistuu automaattisesti siihen hahmoon. Vihaan Ritsua aina vaan enemmän... Miten se jaksaa olla niin idiootti?! murh...
Toi kuva valottu tosi jännästi... Ritsuka hehkuu ku mikäki enkeli. No jaa, eka kerta kun yritin piirtää lovelessia. Ihan ok siitä tuli, kai? Tussit ainakin meinas pettää mut tota värittäessä.