torstai 20. lokakuuta 2011

Olet vereeni hukkuva ruusu

...Elossa, jotenkuten. Kaamea väsymys painaa päälle ja yskä senkun pahenee. Kuudetta viikkoa vähintään tässä kärsin yskästä, kouluterveydenhoitaja käski menemään lääkärille. Huoh, kaippa se sitten täytyy, ennen kun tässä tukehdutaan vielä. ...Syksy tuli, tässä huidellaan jo pitkällä pimeää ja kylmää lokakuuta. Ainoa asia mistä syksyssä pidän, on se, että ulkona on paljon kivoja värejä, paitsi yöllä kun vihdoin näkee kirkkaan yötaivaan ja kaikki ihanat tähdet ja kuun. Vaikka päivällä on kivaa tehdä kaikkea kun aurinko paistaa ja on kirkasta, yö on oma lukunsa.
What if I'm the nicest place you'd never want to go?
What If I don't know who I am
Will that keep us both from trying
To find out and when you have
Be sure to let me know
Tässä on ollut kaikenlaista, liian vähiä yöunia mikä sitten lisää muita ongelmia ja syömättömyyttä ja tämä yskä... Mutta hengissä kuitenkin ollaan. Uus kuroshitsuji chapter tuli pari päivää sitten, yay. ^^ Vaikka se olikin pelkkää Sebastiania ja Cieliä, ihan kiva. Kuukausi taas seuraavaan... Toivottavasti uusi Loveless tulee pian.

Käytiin tiistaina luokan kanssa katsomassa "Vihan Veli" -näytelmä Kansallisteatterissa, ja voin vaan sanoa, että voi kumpa pääsisi uudestaan sen katsomaan. Kuulin ettei kaikki oikein pitäneet näytelmästä, uskon että se on aivan kiinni ymmärtämisestä ja asenteesta. Näytelmä kertoo erään koulun oppilaiden välisistä kiusaamisista, ja muista ongelmista. Kuka joutuu turvautumaan mielikuvitusystäviin, kuka viiltelyyn. Kukaan ei ole puhdas, kaikki ovat kiusaajia, kaikki ovat uhreja. Näytelmä todella herättää miettimään, onko maailma tuollainen? Lapset ovat raakoja ja kieroja, janoavat heikompien satuttamista. Eräs mieleenpainuvimpia kohtauksia itselleni oli "hulluseepran" ja "pitsiprinssin" laulukohtaus, jossa käytettiin melodiana Kylie Minoguen ja Nick Caven "where the wild roses grow" -kappaletta. Rakastan itse kappaletta, ja kohtaus itsessään oli nätti. Kaksi muuta mieleenpainuvaa laulukohtausta olivat näytelmän avauskohtaus, jossa poika laulaa todella nättiä kappaletta; "Harhailet yössä, etsit turvaa. Ilman suuntaa harhailet yössä, etsit turvaa" -laulaa poika. Ja toinen kohtaus, jonka yhteyttä tarinaan en nyt juuri muista. ^^' Mutta siinä muistaakseni laulaa koko porukka, "Pilven varjosta on vaikea uskoa auringonvaloon ja päivän paisteeseen." Näytelmä käsittelee todellisia ongelmia, ja on niin realistinen että ihan ahdistaa tietää mitä kauheuksia ihmiset toisilleen tekevät.
 
No jaa, todella mieluusti kävisin sen vielä uudelleen katsomassa. ^^ ...Sellanen olo, että mun piti jotain postata, mutten muista mitä se olisi ollut... No jaa, postaan sitten jos muistan. Tää oli vaihteeks tällanen "hei olen hengissä" -postaus, lyhyt kuin mikä. Ensikertaan, Jaane~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti