If I only were a goth

Melkein kuukauteen en ole kirjoitellut, huhhuh. No, asia vaan on niin ettei mitään erityistä ole tapahtunut. Ei kukaan jaksa lukea sellaista everyday-tekstiä ihan tuhottomasti. Nytkin aiheeni on vähän jatkoa eräästä aiemmasta postauksesta, puhun nimittäin tyyleistä, ja tälläkertaa erityisesti gotiikasta. Aihe nyt on ollut päällä mielessäni jonkin aikaa. Ajattelin sitten puhua aiheesta, että mikä ihmeen gootti.

Historiaa lukeneet tietää varmaankin että alunperin sanalla gootti, viitattiin "barbaareihin", olisiko nuo sen ajan saksalaisia olleet. Kyse on siis tooodella varhaisista ajoista, ei mitään 1800-lukua edes vaan siis siinä vuoden nolla paikkeilla, kummalla puolella, en tarkkaan nyt muista. Mutta ei sillä juurikaan ole väliä, tulipa vaan sanan alkuperää vähän valaistua.

Itse olen huomannut, että kun joku tajuaa minun olevan gootti, siitä nousee hirveä haloo. Koulussakin puhuttiin eräästä tytöstä, toiset sanoivat kummalliseksi, itse totesin siihen että eiköhän tyttö ole vain gootti. Eräs ystäväni sitten siihen "Niin sitä mä mietinkin. Mistä sä tiedät? Oletko säkin gootti?" Tunnustin olevani, ja siitäkös ystäväni hämmästyi. En käsitä mitä erikoista siinä on. Vähän sama kuin minä tuijottaisin O_o ilmeellä kaikkia ei-gootteja. En nyt todellakaan keskitä kaikkea syytä yhden ihmisen niskoille, vaan yleisesti, kävelee missä vain niin saa ihmisten katseita niskaansa. En minäkään jää tuijottelemaan teidän "normaalien" perään. Ihmiset saisivat olla vähän suvaitsevampia. Eivät kaikki haaveile samanlaisesta ulkonäöstä. Itse tunnustan olevani täydellisen tietämätön ns. massa merkeistä. Millä tarkoitan nyt siis sellaisia merkkejä jonka tuotteita valtaosa tytöistä/naisista rohmuaa kieli pitkänä. Parisataa euroa laukusta on ok jos kyseessä hieno kallis merkki...öö?

No joo. On ns. goottimerkitkin kalliita. Sen olen tosiaan huomannut. Kärsin tuskallisesta vararikosta koska sorruin ostamaan paidan ja hameen. En saa ostettua välipalaa koulussa enkä mitään muutakaan. Tästä opimme paljon. JÄRKI rahan käyttöön mukaan. Itse olen ostanut lähinnä Poizen Industriesin, Burleskin, Killer Catin, Mercyn ja Queen of Darknessin tuotteita. Ainakin mitä nyt tulee mieleen? Ai niin on ne yhdet hanskat Trippin. Itse tekemällähän saisi ehkä halvemmalla omalaatuisempaa, mutta ompelukone ei pelaa. Saa nähdä mitä desun cossin kanssa käy. Kuvassa muuten Mercyn housut, toisessa kuvassa Burleskin korsetti ja Trippin hanskat.

Mutta mussukat rakkaat, gotiikkaan ei liity vain pukeutumistyyli. Gotiikka on enemmän elämäntyyli. On niitä, jotka ymmärtävät sen, ja niitä jotka eivät. Ne jotka eivät ymmärrä sitä, nähdään usein "feikkigootteina" sellaisina pikku tavisblondeina jotka kokevat yhtäkkiä äkillistä tarvetta alkaa pukeutua mustaan ja meikata voimakkaasti. Ja Voltairea lainatakseni, kokevat haluavansa olla/olevansa surullisia ja alakuloisia jatkuvasti. Voi, eivät he ole gootteja vaan masentuneita. Siihen on olemassa lääkitys, goottiuteen ei. Emme me ole sen surullisempia, satanistisempia tai ilkeämpiä kuin kukaan muukaan. Gootit ovat itseasiassa varsin ystävällistä porukkaa, vaikka olemme pitkää ja tavallisen kansan mielestä "pelottavaa" sakkia, ei tarvitse pelätä. "Emme melkein koskaan oikeastaan tapa ihmisiä." ;)

Monilla gooteilla on lävistyksiä jossakin, vähintään korvissa. Ja hiukset saattavat olla jos minkäkinlaiset. Riippuu vähän että mihin gotiikan suuntaukseen kokee kuuluvansa. Oikein perusgootilla on useimmiten pitkät mustat hiukset. Mutta itse pidän enemmän punaisesta. Yllätys. Janoaisin saada oikein kirkkaan tulen punaiset hiukset mutta se on vähän mahdotonta ilman tosi radikaalia vaalennusta, viimeksi se ei oikein onnistunut. Värjään toivottavasti huhtikuussa uusiksi, saa nähdä mitä tapahtuu. Saatan heittää myös rastat päähän taas. Tällaisessa kamalan juurikasvun valtaamassa päässä se olisi pyhäinhävästys. Ja lävistysosioon liittyen, muutkin korut ovat todella arvostettuja goottien keskuudessa. Kaulakorut ja sormukset etenkin.

Seuraavana valtavana gootti-liikkeen muotona on musiikki. Musiikissa gotiikka on näkynyt vuosikymmeniä, vähintäänkin. Vanhempi goottibändi on brittiläinen The Cure, jonka aikaisimmat julkaisut sijoittuvat sinne 1970-luvulle. Itse en ole vielä valtavan kauaa sitä kuunnellut, mutta tykkään kovasti. Kymmenen vuotta myöhemmin toimintansa aloittanut saksalainen Deine Lakaien on itselleni todella tuttu. Äiti sitä on kuunnellut ennen kuin itse aloitin. Jälleen kymmenen vuotta myöhemmin aloitti toimintansa Voltaire, suuri nimi goottien joukossa. Varsinkin youtubesta löytyy paljon haastatteluja mieheltä, joissa tämä koittaa selittää goottikulttuuria. Oikein hauska ja ihannoitava mies. Voltairen tyyli on enemmän sitä perinteistä goottia, vaikkakin kunnolla huumorilla maustettua. Vuonna -89 toiminnan aloittanut Marilyn Manson on myös ihailun kohde monien goottien mielessä. Mansonin tyyli on aika ääripää, mitään ei peitellä sen kummemmin.

Vielä jatkan vähän ranttausta. Sanoin aiemmin jo, ettei gootit ole sen surullisempia kuin tavallisetkaan ihmiset. Kaikki ovat joskus surullisia ja iloisia. Elämällä on ylä-ja alamäkiä. Se on täysin normaalia. Tuntuu vain siltä että tavalliset ihmiset ikäänkuin kieltävät surullisuuden olemassaolon ja kun sitten ovat surullisia, se on maailmanloppu. Ei se kuulkaas niin ole. Täytyy hyväksyä se että on molempia, sekä iloa että surua. Ei koskaan ole vain jompaakumpaa. Nautitaan siitä että ollaan iloisia ja tukeudutaan toisiin kun on paha olla. Elämästä selvitään kyllä, muttei hengissä. Kuolemaakaan ei voi kieltää. Kaikki kuolevat joskus. Eivät gootit mitenkään palvo tai toivo kuolemaa. On siinä oma romantiikkansa, kuolemassa nimittäin, mutta en halua kuolla, en halua satuttaa itseäni, ja vaikka saatankin olla hiljainen, en ole masentunut. Etenkin tällä hetkellä poden varsin harvinaista hyvää oloa. Vaikka koulutyötä riittää ja on kylmä, pitkästä aikaa voin sanoa että on oikein hyvä olla. Pistää ihan  hymyilemaan 07:45 bussissa rättiväsyneenä istuessa.


Pitkästä aikaa tekstiäkin on enemmän :DD Vielä oli jotakin mielessä... Niin juu. Katsoin tässä juuri pätkän vuodelta 2003, jossa käsiteltiin goottien parisuhteita. Videon otsikko on "Goths Make Better Lovers". Ja videon sanoma onkin, että gootit osaavat saada parisuhteen toimimaan. Ja että muilla on paljon opittavaa heiltä. No videossa oli sitä sun tätä, mutta kokonaisuutena mielestäni aika suloinen. Niin, ei gootit ole pimeitä, huumeita käyttäviä ilkeitä pimeyden palvojia. Gootit usein ymmärtävät toisten tunteita paremmin ja gotiikka itseasiassa perustuu aika pitkälti romantiikkaan ja juontaa juurensa sieltä 1800-luvun tienoilta.

Tästä aiheesta voisi paasata vaikka kuinka monta sivua. Kuulemma aiheesta on kirjojakin. Koitan vaan kitkeä vähän sitä käsittämätöntä ennakkoluuloa gootteja kohtaan. Me ollaan hyviä tyyppejä. :) Seuraavaan kertaan sitten mussukat (mitä mä olen vetäny...) Jaane~ ^^

S-I-N, I S-I-N

Noniin, tämä tulee olemaan varsin tiivis paketti, kärsin päänsärystä ja väsymyksestä mutta tekee mieli tehdä tämä nyt, eikä huomenna, logiikka pelaa... No jooh, ensinnäkin, asia yksi. Sain viimein tehtyä itselleni Deviant Artin. Vuosien miettimisen jälkeen. Ja olen alkanut sitten sinne syöttää piirrustuksiani ja valokuvia. Oikein mukavalta sivustolta vaikuttaa, ja siellä voi enemmän stalkata mun taide-purkauksia. Enemmän niitä taidan sinne laittaa, kuin blogiin.

ReCentXIII DeviantART

Asia kaksi, no aika turha asia. Uudistin lookkia vähän, kuten huomata saattaa. Rakastuin deviant artin piirrustusohjelman erikoisefekteihin. ^^ Kyhäsin sitten jotain tuollaista. Todennäköisesti tosin tulee olemaan väliaikainen muutos. Joko vaihdan edellisen takaisin tai suoritan kunnon remonttia, katsotaan nyt.

Ja asia kolme, vielä turhempi. Aloin pitkästä aikaa kuunnella My Chemical Romancea. (: Koukutuin sitten biisiin nimeltä "House of Wolves". Ja yhdistin sen vielä jotenkin AS:n Rosieliin :DD

Tell me I'm a bad man, Kick me like a stray
Tell me I'm an angel, Take this to my grave
S-I-N, I S-I-N
S-I-N, I S-I-N

Ei tällä kertaa sen kummoisempia, bloggaan kun saan aihetta, ja käykää ihmeessä katsomassa DA:ta ^^ Huomenna alkaa kuviksen kakkos kurssi O: Jeah. Jaane~

Felling any foe in my gaze

Pikkuveli kokeilujen kohteena. :D Viimeiset päivät ovat kuluneet ei-mitään tehdessä.  Koitan kovasti lukea, siinä sivussa pelaan Kingdom Heartsia. Koitan taas kerran jos vaikka pääsisin pidemmälle kuin Demyxiin. Olen nyt kahden - kolmen päivän aikana päässyt aika hyvin eteenpäin :DD

No, siinä sivussa (vielä sivummassa) olen myös miettinyt seuraavaa conia. Desuconia siis. Rahaa riittää tällä hetkellä ehkä juuri ja juuri purkilliseen mehua :D Mutta desuun mennessä ehdin kyllä jotakin raapia kasaan. Kun synttärit on siinä välissä. Niin, olen miettinyt cossia sinne. Kun ei ollakaan koko porukka menossa, meni alkuperäiset suunnitelmat uusiksi. Keksin sitten KH-ta pelatessa loistavan idean. Taidan kokeilla Sallya the Nightmare before christmasista. En ainakaan joutuisi sähläämään typerien peruukkien kanssa. Olisi kiva tehdä myös Shiki-cossia, mutta odotan sen kanssa kunnes taloudellinen tilanne on parempi.

Tässä välipalaa nautiskellessa aloin miettiä; onko kenelläkään muulla pakkomiellettä katsoa ruokien ravintosisältöluetteloita? Itselleni on sellainen kehittynyt kemiaa ja biologiaa opiskellessa. Vaikken sen  kummemmin yritä saada mitään tiettyä ravintoainetta tai mitään, silti luen aina mitä syömäni ruoka sisältää. Ja tänään tuskastelin sitä ettei kananmunissa ole ravintosisältöluetteloa :DD Tämä alkoi vasta yhdeksännellä, kun kemian tunnilla käsiteltiin sokereita, hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Siitä lähtien, aina kun käsille sattuu jokin ruokatavara pakkaus, luen ravintosisällön. Ehkä siitä joskus voi olla hyötyä?

Tänään oli siis psykologian koe. Voi jee, se oli joko aivan liian helppo, tai sitten en osannut lainkaan. Olin valmis 20 minuuttia ennen kuin aikaisintaan sai lähteä. Aikani kuluksi sitten tuhertelin kysymyspaperin kääntöpuolelle, kerrankin kun se oli luvallista. Yleensä se on aina että "Ei mitään merkintöjä kysymyspaperiin! >:O Voi opettajalla on varmaan hauskaa, se kuva on kyllä onnistuneimpia alastomia naisia mitä olen koskaan tuhertanut. XD Kuolemaa, erästä kirjani hahmoa, siis hahmottelin siihen. Huomenna biologian koe. Toivottavasti se menisi hyvin, en halua toista kutosta biologiasta. Se on kiinnostava aine ja tykkään siitä, on tyhmää sitten saada huonoja numeroita. Noh... Ehkä edesautan onnistumista ja painun lukemaan enkä istu koneella bloggaamassa. Vielä kun blogger jaksaa olla tänään niin rasittavan epä-toimiva.

Jaane~

Elämän Joessa Räpiköin

Koitan olla hukkumatta... Siinä on mulla apuna kaikki ystävät... Kiitos heille, että jaksavat mun typerää angstausta. Noh, tämä torstai alkoi niin mahtavasti. Nukuin pommiin ja missasin ensimmäisen tunnin. Nyt sitten seuraava tunti alkaa 11:15, sitä odotellessa...

Viime viikonloppuna oli desucon frostbite. Siellä tuli sitten käytyä, ensimmäinen desu mun luetteloon. Ja, noh, ei se ollut paras con missä olen ollut. Sen tittelin haltija on edelleen rakas tracon. :) Tultiin desuun vasta kolmen -neljän aikaan, kun mulla oli lauantaina ollut ylimääräinen koulupäivä. Lauantai meni sitten pitkälti cossaus sähläykseen vessassa ja istuksimiseen. Odotettiin ruokaa hyvän aikaa ja väsyttiin siinä odottaessa aika mukavasti. Ruuan jälkeen todettiin että kaikkien hyvinvoinnin edesauttamiseksi olisi parempi että otetaan cossit pois. Kovin tuskallista. No, iltabileisiin sitten ilman cossia. Oikea valinta. Ja oli muuten ihan ekat iltabileet joihin osallistuin. :) Hyvät muistot sieltä jäi.

Sunnuntaina sitten takaisin coniin, valvottuamme edellisenä yönä kolmeen...

Sunnuntai oli valoisampi, jossakin mielessä. Sain kokikset taas päälleni, ja pariin otteeseen meinas jalat karata alta, energian puutetta much? Paljon näin conissa tuttuja, uudempia ja vanhempiakin. Ja en tässä nyt syytä conin sekavuudesta ketään, enkä conia itseään, tilanne vain oli hankala ja oma olotilani ei mikään paras conille. Toivottavasti ensikerralla tehdään paremmin. Kiitos kuitenkin conista, kyllä siellä oli aika ajoin todella kivaakin.

Tässä on kaksi edellistä päivää mennyt todella maanalaisissa tunnelmissa. En tiedä mainitsinko aiemmin, että feilasin fysiikan ensimmäisen (ja ainoan pakollisen) kurssin? No, nyt tänään on sitten uusintakoe, jota olen stressannut jonkin aikaa... Olen vain niin älyttömän typerä etten osannut aloittaa taaskaan lukemista ajoissa. Ja kun olisin tarvinnut apua näiden kanssa. On vaan paha pyytää apua äidiltä jolla on ilmankin kädet täynnä työtä. Tiistaina sain sen pahan olon vielä kumottua suhteellisen hyvin pois. Mutta keskiviikkona se iski ja pahasti. Alkupäivän olin todella vaihtelevalla päällä, hyper-iloisesta masentuneeseen kymmenen minuutin välein. Jes. Myöhemmin tila romahti sitten täysin. Voisin sanoa itkeneeni ainakin sen kolme tuntia. Joo, tiedetään, mä olen väsynyt. Todella. Tervetuloa lukioon, jos ette osaa, seuraa tätä... Olen nyt sitten koittanut olla ajattelematta koetta niin suurena asiana, mutta se ahdistaa todella paljon. Kun olen hyvin varma että feilaan tämänkin. En ole niitä ihmisiä jotka valittaa ettei osaa, vaikka osaisi ihan hyvin. En vaan oikeasti osaa mitään näistä asioista. Fysiikka ja matikka, on ne kouluaineet jotka ei vaan mene kaaliin, en yksinkertaisesti ole matemaattinen ihminen. Liian teoreettista toimintaa ja liikaa termejä ja kun kiinnostus on täysi nolla... Kun nyt edes läpi pääsis vaikka tulis sitte vitonen...

Olen tässä aamun koittanut hengitellä ja kuunnella musiikkia... Ajatella että kohta se on ohi.... Mä haluaisin osata saksaa. Näin btw. :D Olen kuunnellut Blutengeliä jonkin aikaa ja koittanut kääntää biisejä ymmärrettävälle kielelle. Jossain määrin olen onnistunut, kiitos sanakirjoille. Missähän syy että saksalaiset tekee niin useasti kaiken tämän goottimusiikkiannin? Tai no onhan meillä The Cure ja Voltaire. Mutta loppjenlopuksi hirveän paljon goottimusiikkia on saksalaista. Jännää.

No tällasta mulle nyt tänään kuuluu... Kovin kuollut olo. Tyhjääää.... Ja kylmää. Kovin kylmää. Ei huvittaisi lähteä ulos tarpomaan tuonne pakkaseen... Valmiiksikin aivan jäässä. Vaikka istun täällä villapaita päällä ja villasukat jalassa. >-< ...Talvi ei ole lempivuodenaika. Silloin on todella kaunista ulkona, mutta en pidä kylmästä ollenkaan. En kyllä kesän pahimmista helteistäkään... Sellainen sopiva on kiva. No nyt alkaa taas karata jännäksi puheenaiheet. Yhyy, miksi pitää olla näin hankalaa... fysiikka pitäisi kieltää lailla. Piste.



Katsotaan milloin olen taas tarpeeksi hengissä kirjoittaakseni mitään. Jaane~

Taikatalvea kera hobittein

Eli joulua vaan kaikille! ^^ Jouluaatto alkoi kuusen koristelulla ja tv:n katselulla. Ensimmäinen asia mitä sieltä telkkarista kuulen on kuinka pikkulapsi laulaa kuuluisaa ankkalaulua poroversiona. Herää vain kysymys että mistä lähtien porot ovat sanoneet "kaak"... No, lapsen logiikka. Joka jouluista lumiukkoa katsellessa tuli vohdoin jouluinen olo. Kun olohuoneessa vielä tuoksuvat hyasintit ja joulukuusi. Oltiin sitten puolenpäivän aikaan valmiina lähtemään isovanhempien luona käymään; valmiina kuin tonttu sotaan -sanoi ukkini.

I see a model's face on a brick wall.
A statue of porcelain perfection beside a violent city kill.
A city that worships flesh.

Siellä sitten perus joulunviettoa, syötiin, syötiin, syötiin... Avattiin lahjoja, syötiin lisää. Yrp, se kohta joulusta mitä inhoan. Ylensyöntiä. Illalla sitten kotiin, homma jatkui aivan samoissa merkeissä. Tosin vähän vähemmän syömistä. Lopulta valtasin olohuoneen sohvan ja uppouduin kuuntelemaan vihdoin uutta nightwishin levyä. Ihana rauha, minkä kakarat tulivat rikkomaan katsomalla olohuoneessa ponyoa. Huoh. No oli se ihan söpö leffa tietysti. Koko päivä oltiin liikkeessä ja kaikki lapsetkin valvoivat sinne kahteentoista. Itse valvoin vähän yli kahden, yllätys yllätys. Pitää yrittää ennen koulun alkamista korjata unirytmi kuntoon. Samoin puhelimenkäyttöä pitäisi rajoittaa... Yritin livahtaa paikalta kun äiti avaa puhelinlaskua. Heh heh, 300 viestin paketti ja 600 viestiä on tullut lähetettyä.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTAVUOTTA 2012! ...Vaikka uutena vuotena taitaa tulla uusi postaus ^^' -Jaane~

menepoismenepoismenepois...

Hah, huijasin... "Harvinaisen tylsistyttävä matikantunti tietokoneluokassa"... Kolme päivää ja on joulu, iski kamala olo, niin piti vaan kirjoittaa... Ihan kuin kaikkia kiinnostaisi. Hiusharja edelleen hukassa, ja se näkyy... Kurkku ei ole ihan kunnossa ja tänään olis vika kuoron esitys illalla. Väsymys painaa vaihteeks päälle, oon nukkunu kahtena päivänä peräkkäin pommiin. Jes. Aika ei riitä mihinkään, en ole ehtiny edes syödä. Eilen sain vihdoin hommattua joitain joululahjoja. Hirveä ahdistus eikä mitään hajua miksi... Onneks edes loppuu tänään yhdeltä, jotain kivaa tässäkin päivässä... Ja hei, aamulla satoi lunta. Tyhjä olo... Tai ei tyhjä, on se ahdistus siellä.

http://www.youtube.com/watch?v=dHjQddxFAQo

Friday I'm in Love

Viikko sitten samana päivänä kirjoitin, eikä tämä torstai mennyt yhtään sen enempää putkeen. Tai no, miten sen nyt ottaa. Pääsin koululle ja sain kuulla että psykan tunti on peruttu, jes. Kello oli 8:15 ja seuraava tunti alkaisi sitten 11:15, päätin lähteä takaisin kotiin nukkumaan. Mitä siellä koululla muka tekis kaks tuntia... Siis, pääsin kotiin ja raahasin koneen sänkyyn, laitoin musiikkia soimaan ja kaivauduin pesääni. (Siltä mun sänky tuppaa näyttämään) The Curea kuuntelin siinä muutaman kappaleen ennenkuin sammuin lopulta, ja herään sitten 10:10 herätyskelloon. Sain edes vähän univelkaa pois, jes. No joo, koululla siis vaan kuvistunti ja pääsin sitten takaisin kotiin, rentoa. Huomennakin pääsen yhdeltä, ihanaa. :)

Tää alkaa mennä romaanin kirjottamiseks, niin vois vaikka keksiä jotain aihetta...

Kun päivä nyt on pyörinyt kuviksen ympärillä, niin puhutaan siitä sitten tänään. Joulu; pitäis alkaa väsäämään joulukortteja. Vasta ensimmäistä aloitin tänään, ja totesin että hahmo näyttää The Curen laulajalta, piti sitten vähän pidentää hiuksia... Söhersin siis ennen kuvistuntia jotakin itsekseni siellä pimeässä nurkassa. No ei, tai joo, mut... Jatketaan. xD Sain eilen kuvis 4:sen työt takaisin ja sain tietää arvosanan. Kymppi tuli, yay. ^^ Ysi olis muuten, mut olen kuulemma sen verran lahjakas ja osaava että kiltti ope korotti sen kymppiin. Saa nähdä mitä tästä kuvis 1:sestä tulee sitten... Olen ihan kamalasti jäljessä muista. Mutta siihen on syynsä. Kun kaikki muut on tulostanu kuvansa netistä ja päässyt suoraan leikkaamaan sabluunaa. Minä tietysti aloin ihan pohjalta, suunnittelin kuvan itse, piirsin sen ja nyt vasta sain sabluunan leikattua tällä tunnilla valmiiksi. Ensi tunnilla pääsen vasta painamaan kuvaa, ja muut alkaa tehdä jo seuraavaa työtä :O No, ja tossa sivussa nyt on sitten niitä kuvistöitä, blogger vammaa vaihteeks, en saanu niitä aseteltua mitenkään kivasti. Ylin on saviprototyyppi tosta keskimmäisestä, mikä on sitte valettu tinasta. Ja alin kuva on se ykköskurssin printtityön suunnitelma. Menin kämmimään sen leikkauksen, että ihan tollasta siitä itse printistä ei tule, mutta edes suunnilleen.

Joulukorteista vielä... Kun mulla tosiaan on tapana tehdä sellasia isompitöisiä piirrustuksia tavallisten korttien sijaan, että ne usein sitten korvaa myös lahjaa. Mutta on tosi hankala miettiä aina että mitä kenellekin piirtäisi. Olisi helpompaa kysyä että mitä kukin haluaisi että piirrän, mutta sitten siitä tulee sellaista enemmän "työ"-luonteista, eikä yhtä hauskaa. Piirustus nyt on vain piirustus, eikä mitään sen isompaa, olis kiva sitten edes antaa jokin kuva mistä toinen tykkää. Huoh, elämän hankaluudet.

Loppujen lopuks... Ei musta edes tunnu yhtään että joulu on kohta. Ei ole lunta, en seuraa mitään joulukalentereita niinkuin pikkusena, ei ole sellanen joulunen olo. Viimevuonnakin se tunne taisi tulla vasta jouluaattona, toivottavasti tänäkin vuonna edes silloin. On kamalan ikävää jos joulu menee vaan ohi ilman että siitä sitten nauttii, seuraava on vasta vuoden päästä... Tuntuu että mä vaan höpötän joulusta :D Tekstin määrästä huomaa että on tullu nukuttua enemmän... Eiköhän se ole ihan vaan hyvä asia, ja nyt olen aika varma että seuraavan kerran kuulette minusta sitten jouluna/sen jälkeen. Hah, silloinkin varmaan joulun merkeissä. xD Jaane~