Join me in death~

Viikon verran kuunnellut lähinnä suomirockia :D Johon nyt lasken myös suomalaiset rock-bändit, jotka eivät esitä suomeksi; H.I.M, the 69 eyes... Mistähän tämä edes lähti...? Tai siis, koko tämä rock-persoona on mulla ollut ihan pikkusesta asti, mutta mistä mä nyt sitä taas innostuin kuuntelemaan... en muista...

Mulla on yksinkertaisesti tylsää, tällä postauksella ei ole sen kummempaa aihetta. Ja tulen varmaan kohta postaamaan uudestaan, värjätään mun hiuksia. ^^ Ens viikon viikonloppuna (3.-4.) on nimittäin Tracon VI ja pitäis saada pehko kuntoon siihen mennessä. :) Haluan jo eroon näistä ruosteen värisistä hiuksista! D:

Blogger vihaa mua... Tää on typerää että kaikki mitä teet, pitää liittää google-tiliin, ja jos kirjautuu ulos yhdestä palvelusta, niin sut kirjataan ulos automaattisesti toisestakin... mur... *huoh* Onnistuin tänään nukkumaan pommiin kymmenen aamuna. Lopulta oli puoli tuntia aikaa olla bussissa... Päätin unohtaa aamupalan syömisen ja jaksaa odottaa kouluruokailuun, mutta koulussa loppui ruoka, enkä sitten saanut sielläkään mitään järkevää syödäkseni. Tyhmää... Noh, selvisin hengissä...

Pitäis kirjottaa äidinkielen kirjoitelma... Kirjoittaminen ei ole se ongelma, vaan aihe... Joko pitäis ottaa tylsä "Miksi X on minulle tärkeä", tai sitten soveltavampi aihe; "portti" missä saa sitten säveltää aika lailla omaan malliin... Mutta ei saa tehdä ns. novelli tyyppisesti... Pitää kirjoittaa asiateksti. :P Katsotaan mitä saan aikaan...

Minä, ekaluokkalainen

Niin.... Noh, tiistaina alkoi lukio ^^ Tähän mennessä ollut ihan kivaa, mitä nyt 6:15 herätys ei ole kivaa, ja päätä särkee joka päivä. Kestää vähän totutella. Yritän myös totuttautua ajatukseen, etten pysty olemaan koneella enää niin paljon, kuin ennen, en ole addiktoitunut XD Kaikki on koulussa vielä vähän pihalla, me ykköset ollaan jakaannuttu jo porukoihin, ne jotka tuntee toisensa/ jonkun muun koulusta, ja me muut. Suunnilleen. En nyt jaksa puhua koulusta, kavereita on ja toistaseks on homma hanskassa. Mutta hyvähän se on ensimmäisen kolmen päivän jälkeen sanoa. XD

Tänään kävi kuten pelkäsinkin, Torkkelista tuli viesti. "Koulusta vapautui paikka, ja pyytäisin ilmoittamaan otatko paikan vastaan?" ...Toivoin jo ettei sieltä vapaudu paikkaa. Joka tapauksessa, olen päätökseni tehnyt. Kun en päässyt kuvislukioon ensiyrittämällä, niin en varmaankaan sinne kuulu. Kaikella on tarkoituksensa, äiti sanoo. Mikä on aika hassua kuulla äidin suusta. :D Ja sitäpaitsi, olen jo hankkinut kirjat Helluun, tutustunut paikkoihin ja saanut kavereita yms. En halua enää tässä vaiheessa vaihtaa paikkaa. Se juna meni jo, eikä se ollut mua varten. Olen ihan tyytyväinen siihen, miten kävi. Ja saahan sentään Hellussakin paljon kuviksen kursseja. Tuskakseni tässä jaksossa vaan ei kuvista ole... ei edes englantia...

Aiheeseen liittyen, katsoin juuri http://www.youtube.com/watch?v=iZxQHUZVYzc&feature=related Tähän biisiin liittyvän lyhyen sarjan, "Sign". Sarja kertoo kaveriporukasta, joka haluaa tulla maan 1# tanssimisessa. Kaikki menee uuteen järjestykseen, kun baarissa työskentelevän Soujin pikkuveli alkaa myös tanssia. ...Noh, lyhyesti, sarja kertoo siitä, miten pitää pitää unelmistaan kiinni ja tietää asioidensa arvojärjestys. :) Sarja pistää oikeasti ajattelemaan sitä, mikä itselle on tärkeää ja mitä haluaa elämältään. Itseni se sai muistamaa, miten rakastan tanssimista, kirjoittamista, sekä piirtämistä. Haluan tehdä molempia aina. Mutta elantoa niillä ei juurikaan tienaa.  Mutta, 1. syy miks katoin sen, on Uehara Takuya, tietty. ^^

Mm... En tiedä keksinkö päänsäryltäni enempää kerrottavaa... Toivon että kuroshitsuji 60 tulee pian~ voi tulla ihan mikä päivä vaan... Matelen tästä etsimään särkylääkettä, Jaane~

Harmaata

Hyvä on, hävisin. Myönnän että tämä ns. "teini-ikä" saattaa sitten kuitenkin vaikuttaa myös muhun. Vaikka niin kovasti olen uhonnut välttäväni kaiken sen kasvamisen tuskan ja paineet. Ei, en enää jaksa valehdella itselleni, näin ei ole. Ei ole ollut pitkään aikaan.

Lähiaikoina, lähivuosina, nyt tuntuu siltä, että kaikki on ollut harmaata. Ei puhdasta valkoista, ei synkkää mustaa. Harmaata. Tiedän... Tiedän, ettei näin ole. Kun olen iloinen, kun kaikki on hyvin, tiedän ettei elämäni ole harmaata. Tiedän sen olevan juuri sitä voimakasta palavaa punaista, jota haluan sen olevan. Jota toivon sen olevan. Kuitenkin, se punainen tahriintuu niin kovin helposti, paljon helpommin kuin palaa ennalleen.

Kauhukseni olen huomannut ajan nopeutuvan ympärilläni. Vaikka itsestäni tuntuisi siltä, että seison paikoillani, maa jalkojeni alla jatkaa kulkuaan, pakottaen liikkumaan. Vaikka haluaisin pysäyttää ajan, ehtiäkseni nauttia niistä ihanista hetkistä, joita elämääni mahtuu, se ei ole mahdollista. Aika kuluu, vaikkemme sitä haluaisikaan. Me ikäännymme, ihmiset ympärillämme ikääntyvät kanssamme. Elämä on yksi pieni hetki, kun tarkkaan ajattelee. Olen tiennyt sen jo kauan. On tiedettävä ajoissa, mitä elämällään haluaa tehdä, muuten se voi olla liian myöhäistä sitten kun sen tajuaa. Enkä nyt tarkoita, että tämän ikäisenä pitäisi tietää, mitä haluaa tehdä työkseen, miten elää jne. mutta sanon vaan, että ei kannata antaa asioiden vaan olla, jos jollekin on mahdollista tehdä jotain. Ongelmat eivät ratkea sillä, että niitä pidellään kädessä ja odotetaan. Jos haluaa jotain, sen eteen on tehtäväkin jotain.

Silloin tällöin, tulee sellainen tunne, kuin olisi nukke. Tyhjä sisältä. Tunteen ymmärtää vain, jos sen on kokenut itse, se ei ole sellaista hölmistyttävää tyhjyyttä, viatonta tietämättömyyttä. Vaan, se on sitä, kun yrittää ajatella, mutta päähän ei muodostu sanaakaan, yrittää liikuttaa raajojaan, mutta keho ei jaksa totella mieltä. Ei fyysisesti, vaan henkisesti, mieli ei nää mitään hyötyä liikkumisessa tai ajattelussa. Ne eivät ole tarpeellisia, niihin ei jaksa panostaa. Tällaisina hetkinä jää vain makaamaan jonnekin, puiston nurmikolle kesäpäivänä, oman huoneen lattialle yön pimeinä tunteina. Päässä yksi ainoa ajatus; Mitä on tämä tyhjyys? Miksi? Kykenemättä vastaamaan, tietoisuus vähitellen palaa takaisin ja hetken kuluttua kaikki on ennallaan. Mutta tyhjyys on yhä siellä, se vain odottaa seuraavaa heikkoa hetkeä, hiljaista hetkeä, jolloin sen on otollista taas iskeä.

Tätä harmaata värittämään, yritin löytää jonkin kappaleen, joka kuvaisi tunteitani edes hitusen, mutta se on kovin vaikeaa... Päädyin lopulta valitsemaan tämän, Dark Sanctuary- L'autre monde (eng. kielinen käännös sanoista) Linkki: Dark Sanctuary-L'autre Monde

In darkness
I search your sound
To guide me
To enlighten
My horizon

This is the life
They gave me
I have to wander
In darkness
Forever

I sometimes need
Some other pleasures
Some small joies
Some reasons to live
Or to exist

But I stay alone
With my thoughts
My world
Stay closed
Forever

Listen to me
Hear me
This is my cry
Which is calling you

Take me
Lead me away
To these forbidden
Places

Take my hand
Take my hand
Guide me
In this life

Take my soul
Take my soul
That's my dreams
Which are enlightening me

I've loved
So many ideas
That I had
To invent

Only the noise
Understood me
And showed me
My life

Behold my tears
Behold my tears
Which are flowing
Out of death

That's my heart
That's my heart
Which is waiting< for
The light

Ilmoituksia joka tuuttiin ^^

Noniin, siis ollaan vihdoin onnistuttu väsäämään cossiporukalle oma youtube channel, ja vähän jotain random shaibaa sinne sitten postattukin. :D Hurraah, eikä menny ku koko päivä. Noh, siis... Kaikki on melko väliaikasta vielä tässä vaiheessa, ulkoasu yms, kun ollaan meanchildin kanssa kahdestaan sitä channelia väsätty. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... Kyllä kaikki aikanaan valmistuu ^^ Ja tosiaan kunhan con lähestyy niin saadaan sinne varmaan jotain järkevämpää postattua, sellasta "in full cosplay"-kamaa. xD Joka tapauksessa, tässäpä teille maistiaisia, jonka tarjoaa SHKandFRIENDS.

niin, Well & Grilliam.... ettäs tiedätte!

Huuuoh~ piti tehdä postaus kolme päivää sitten, mutta lähdin Tampereen suunnalle sukuloimaan, että siinä syy viivytykseen. ^^ Olen siis viettänyt kolme laadukasta päivää luonnonhelmassa Kangasalan järvimaisemissa. xD Pää siinä sivussa mennyt vähn lisää sekaisin, milloin tullut väännettyä minkäkinlaista siansaksaa, jossain vaiheessa aloin selittämään jotakin Wellistä ja Grilliamista... Josta serkkuni nyt muistuttaa jatkuvasti xD Väitin myös pyykkipoikia pyykkinaruksi ja sitä rataa. Tuli viikonloppuna myös testattua, kuinka kauan kanoottia pitää keinuttaa, ennenkuin se kaatuu xD Ja selvisi sen lisäksi, että kanoottia saa kieritettyä vedessä aika sujuvasti. Noh, tekevälle sattuu, löin selkäni kanootin laitaan, ja kärsin selkäkivuista seurauksena xD

Joten... Viime torstaina oltiin siis kaupungilla testaamassa cosseja... Kuten Helsingissä tuolloin olleet tietävät, sää ei ollut mikään ihannoitavin. Ukkosta ja rankkoja sadekuuroja vähän väliä xD Ei siis uskallettu lähteä meren yli suomenlinnaan, kuten suunniteltua, vaan jäimme kaupunkiin. Päätettiin joka tapauksessa tehdä reissu conin jälkeen uudestaan, kun porukalla on värjätty hiukset yms.

Noh, aamulla porukan kasaamiseen meni ainakin tunti. Itse olin ainoa oikeaan aikaan perillä, sitten ilmestyi Druitt ja Finnian. :D Williamia odotellessa, sählättiin siinä kaikenlaista, itse lähinnä makasin lattialla ja huidoin viuhkan kanssa. Päivä oli aivan liian kuuma olla kauluspaita ja liivi päällä. xD Kun saatiin porukka kasaan, alettiin laittamaan hiuksia, ja Druitt lähti hakemaan kotiin jäänyttä takkiaan XDD Kun sitten vihdoin päästiin lähtemään, alkoi sää näyttää uhkaavalta. Kohta sataisi... Ja sade alkoikin jo ennen kun edes päästiin bussiin asti.

Noh, kaupungissa sitten linnoittauduttiin rautatieasemalle, odottaamaan kauemaa saapuvaa Cieliä, samalla puettiin loput cossit ylle ja sen sellaista. ^^ Cielin saavuttua, pääsin työntämään ne ah niin ihanat korkokengät poikaparan jalkoihin XD Hyvin tämä jaksoi niillä päivän kävellä.

Sadetta pakoillen, kuljimme tunneleita pitkin forumiin ja sieltä forumin katolle, katokseen xD Siellä istuttiin sitten hetki, odottaessa että sade lakkaa. Forumilta siirryttiin ruttopuistoon juomaan teetä ja syömään kakkua :D Finny päätti lähteä etsimään kauppaa.... Eikä ehtinyt takaisin ennen seuraavaa sadekuuroa, minkä takia jouduimme pakenemaan takaisin forumiin. xD Bäkkärin käytävässä, mikä yrjö-olikaan, viivyttiin hyvän aikaa. Syötiin karkkia ja juotiin kokista, meuhkattiin myyjien riesana, tietenkin. xD Tässä vaiheessa "vähän" kuollut kakku oli vielä mukana, sen muistan... Mutta missä vaiheessa se kakku katosi? Se jäi vähän hämäräksi XD Noh, kun sade lakkasi, palattiin takaisin sinne mistä lähdettiin. Sinne katokseen forumin katolle. :D Ja siellä vietettiin sitten taas jonkin aikaa, kunnes Cielin tuli aika lähteä. Ennen sitä ehdittiin ottamaan muutamia pose-kuvia, mangan mukaan. Itse pääsin tutustumaan lattiakiveykseen xD

Viimeinen etappi oli sitten mangacafé, missä istuttiin jonkin aikaa. Kuunneltiin tätä päivää varten tehty cd läpi ja sen sellaista~ Vaikka päivä ei mennyt ihan niinkuin suunniteltiin, niin kivaa oli, ja conin jälkeen uudestaan ^^ Uusia tapahtumia odotellessa, Jaane~

one athekusune mid angel .....Siis täh??

Rakastan tietokoneita :DD Ihmeellisiä kapistuksia~ Kaikenlaista siansaksaa ne vääntää ihan itsekseenkin. No juu, aiheeseen? NÄÄH, mitä turhia... Löysin tuossa viimeyönä vanhoja nettikeskustelujani lueskellessa jotain, mikä lähes tappoi :D Nauruun voi kuolla. Google kääntäjä, siinä vielä yksi ihmeellinen kapistus.

"Nyt jokainen, mene ja täyttävät niille oman tehtävänsä hyvin kuin voit, ja jos löydät mr. Sutcliffe, muovi lähettää hänet takaisin työhuoneeseeni" Will sed ja lähettiin kaikille pois.
"Puoluevaltuuston olemme gonna on juhlat!" Ronald lauloi ja katosi. 

"Mutta Willy, miksi olet niin kylmä minulle, se 麓 s joulun tulossa!" Grell kehräsi William ja virnisti hänelle leikkisästi rahtuakaan hänen haita kuin theet.

"C-culd auttaa minua? Oikeudelliset!" Ronald sed, hän shoked aboat hautaustoimisto ulkonäkö, becaus hereallydident tiedä mitä ajatella aboat tämä eläkkeellä korkeampi deathgod, joka todennäköisesti oli mielenvikainen.

"Olemme responsibe ruokaa, minä ja Allan." Hän ansewerd clamly eaven ja Grells outo äänensävy.
"Niin, jos ruoka maistuu" ei niin namia "En voi syyttää sinua?"
"No et culd sey että ..." Hän sed ja tavallaan sovittu rahtuakaan Grell, että oli olemassa mahdollisuus, että wuldnot maistuu niin hyvältä. 

Että näin.... xDD Tästä tulee loppujen lopuks aika kuro-aiheinen postaus :D Kooooskaapaa.... Cossilla jatketaan. 

Olen tässä vapaa-akana väsännyt cossia valmiiksi ^^ Enää puuttuu se että äiti jaksaa penkoa kaappeja :DD Eli, mun silmälasit tuli jokin aika sitten, ja tein siinä samassa myös ketjun valmiiksi, kuten myös sen ihme pallo-jutskan ^^ Pääkalloihin tuli vammainen rakennevika, mutten jaksa tehdä sitä hommaa enää kolmatta kertaa xP Että ei vaan voi mitään... Helminauhankin sai väsätä kahteen kertaan, että ei huvita xD Alkaa vihdoin olemaan homma kasassa, yay. Torstaina cossaamaan suomenlinnaan :DDD Että jos sattuu näkymään kolme heppua mustassa puvussa, yks valkosessa, yks puutarhuri ja yks haudankaivaja, siellä ollaan XD Toivomme hyvää ilmaa~

Hihii, kuvien muokkausta~

Toivottavasti Will ei pahastu kun söin sen lasit ^^

.....Tähän mennessä kaikki bloggaajat on jo fanittanu Undertakerin kasvot, että en jaksanut siihen ruveta xD

Näin tänään... Jaane

Repomies vaanii nurkissani öisin, varsinkin kun ukkostaa

Uskokaa tai älkää, mietin tälle postaukselle otsikkoa varmaan kolme tuntia... Enkä keksinyt mitään järkevää, kuten nähdä saattaa. Mutta samapa tuo, yks otsikko sinne tai tänne, tch kuka välittää? Tässä on pitänyt postailla kaikenlaista, mutten ole saanut aikaiseksi. Monestakin syystä, mutta ehkä isoin syy on se etten ole ollut sivistyksen rajan sisäpuolella... Oh whateva, olen siis viettänyt laatuaikaa maalla, missä ei ole juurikaan ollut aikaa bloggerissa käymiseen. No juu... Täällä nyt ollaan, toistaiseks. :)

Jos vaikka alettais sitten yhdistämään tekstiä otsikkoon, shall we? Eli siis... Katsoin toissa viikonloppuna varmaan nykyisen uuden (voiks noin edes sanoa??) lempileffani. ^^ Kyse on siis "kauhu"musikaalista Repo! the genetic opera. Leffassa kaikki on niin täydellistä, juoni, puvustus, maailma, musiikit.... Ah, ihana musikaali! Ja olen nyt tähän mennessä katsonut sen kahdeksan kertaa, ja lisää on vielä luvassa.

Juoni lyhyesti, Eletään vuotta 2057. 17-vuotias Shilo Wallace sairastaa verisairautta, joka tappoi hänen äitinsä. Sairauden vuoksi, Shilon isä Nathan ei uskalla päästää tytärtään ulos, ei ole uskaltanut koko tämän elämän aikana. Kuitenkin, eräänä iltana Shilo karkaa, isän ollessa töissä, äitinsä hautakammioon. Tämä pikku seikkailu kuitenkin räjähtää käsistä, kun Shilo jää salaperäisen Graverobberin ansiosta loukkuun hautausmaalle, ja lopulta pyörtyy vartijoiden eteen. Shilo herää kotoaan, missä tämän isä vakuuttaa kaiken tapahtuneen vain Shilon päässä. Kuitenkin, mitä pidemmälle ilta etenee, sitä verisemmäksi ja mutkikkaammaksi kaikki osoittautuu. Mitä tapahtui 17 vuotta sitten, mistä Shilo ei tiedä mitään? Miksi maailmaa hallitsevan GeneCo:n johtaja, Rotti Largo, on yllättäen kiinnostunut Shilosta? Lopulta Shilo huomaa, ettei kaikki olekaan niinkuin tälle on kerrottu. Onko rehellinen ja ylisuojeleva lääkäri-isä Nathan itsekään sitä, mitä vaittää olevansa? Kaikkiin kysymyksiin vastataan, illan oopperassa. ^^

Hahmoista on pakko vielä jatkaa... Nimittäin, jokainen yhtään tärkeä, ja muutamat vähemmänkin tärkeät hahmot omaavat aivan valloittavat persoonat ja ulkonäöt. Elokuvasta oikein huokuu se goottimaisuus, jo pelkästään tyylistä, mutta puvuista myös. Katutyylit kukoistavat. Vaikka elokuvan teema on tumma, väripilkkuja riittää. Omat lempihahmoni ovat ehdottomasti Graverobber ja Blind Mag, eli Magdalene. Graverobber oli oikeastaan syyni edes katsoa koko leffa, upea lauluääni ja houkutteleva ulkonäkö, mahtava hahmo. Ja Graverobberin näyttelijä on itse ollut suunnittelemassa kaikkea mahdollista, piirtänyt elokuvassa näytettävät sarjakuvat ja ollut myös mukana tekemässä aivan alkuperäistä Repo!:a, joskus vuonna 2002. Sitten on Mag, joka on elokuvassa niinkuin se ketä mä ihailen suuresti. Magillä on myös mahtava lauluääni, ja sen lisäksi Magin meikit ja vaatteet leffassa ovat aivan ihanat. Innostuin itsekin kokeilemaan hiukan Mag-tyylistä meikkiä, mitä nyt en ala hankkimaan mitään höyheniä joita voisin tuikata silmiini. :D Sitten muita hauskoja hahmoja ovat Luigi ja Pavi Largo, Rotti Largon pojat. Toimivat leffan comic reliefinä, vaikka molepien luonteet ovat "hiukan" kyseenalaiset. xD Leffaan on myös luotu huomiota herättäviä taustahahmoja, kuten palvelijoita ja muita kameran taka-alalla luikkivia värikkäitä ihmisiä.

Katsojakannasta... Lastenleffa Repo ei todellakaan ole, Suomessa ikäraja on K18, ja syystä. Mutta toisaalta, en mä nyt uskoiskaan että mitkään lapset jaksais kiinnostua tästä leffasta. Ei sillä että itsekään olisin aikuinen, mutta hällä väliä, tarkoitinpahan vaan, että ikärajaan on syy. Jos ei ole tottunut pimeisiin leffoihin, missä revitään suolia ja muita elimiä ruumiista ihan kameran edessä, en suosittele katsomaan tätä. Vaikkakin, useimmat ruumiiden silpomiskohtaukset on maustettu vielä huumorilla, milloin minkäkinlaisella. Huomattavasta goresta ja huumorista (yhdistettynä xD) huolimatta, leffa kätkee sisäänsä jopa koskettavan juonen. ^^

Hmm... Olisinkohan mä nyt saanut purettua ton pääosin? :DD Ja mitähän sitten... Cossi melkein valmis :) Enää pitää väkertää helminauhaa ja silmälasit on tilattu ^^ Tosin hiukset värjään vasta ennen conia seuraavan kerran, masentavaa, joudun kestämään tätä ruoste-pehkoa vielä monta monta pitkää viikkoa... Huoh, kyllä mä kestän... kyllä mä kestän.

And remember kids, Zydrate comes in a little glass vial ;)