torstai 8. elokuuta 2013

Karvapehkon ongelma

Tulipas heti pian taas asiaa mistä mielin kirjoitella. Tänäkin aamuna hiuksia pestessä ja kuivatessa ja harjatessa mietin että alkaa pikkuhiljaa kyllästyttämään. 14 vuotta näitä saanut hoitaa ja puunata. Ja vielä kun iän myötä on tullut värjättyä ja kiusattua hiuksia sen verran että menneet heikkoon happeen. Ohentuneet on melkein puoleen ja latvat alkaa olla sellaista hamppua että huhhuh. Ja yksinkertaisesti on vaan kiinnostus ja into mennyt. Useinkin kolmen-neljän päivän harjaamattomuuden jälkeen kun alkaa setviä takkuja niin menee hermot. Ja ei sitä muista joka päivä tehdä, jostain syystä on rutiini kadonnut.

Noh, joka tapauksessa ennen Traconia en ole mitään näille tekemässä. Paitsi värjäämässä uudelleen blondiksi jonka jälkeen vaaleanpunaiseksi. Conin jälkeen päätän sitten mitä teen. Todennäköisesti jätän ne oman onnensa nojaan joko rastoina, tai sitten jos viimeinen värjäyssessio rasitti liikaa, lähtee suoraan pois. Muussa tapauksessa kun kyllästyn rastoihin, leikkaan ne pois ja pidän jonkin aikaa lyhyenä. Näin nyt toistaiseksi suunnittelen. Mieli voi muuttua hetkessä, katsotaan.

Tuossa kuvassa on hiukan suuntaa antavaa materiaalia, millaiseksi haluaisin pehkoni leikellä. Edestä pidempi ja takaa lyhyempi. Ihan siiliksi en ole vetämässä mistään kohtaa, mutta lyhyimmillään varmaankin 5cm.

Otan vastaan mielipiteitä ilomielin, kuten aina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti