Aamulla olen herännyt 6:40 ja ensitöikseni vilkaisin ulos ikkunasta. Hitto vie, siellä sataa. Taas vaihteeksi. Vedän mukavat ja tieltä pois pysyvät vaatteet ylle ja huitaisen naamaan aamiaista. On taas kiire. Ainahan mulla on. Ahdistus ja jännitys sisälläni kasvaa hetki hetkeltä, kun kello lyö 7:15 ja hyppään auton kyytiin, lähteäkseni autokoululle, missä alkaa ajotunti. Käyn mielessäni läpi ajosääntöjä, virheitä joita olen tehnyt, ja virheitä mitä en vielä ole tehnyt. Äiti vieressä latelee omia ohjeitaan. Vettä ropisee tuulilasiin ja totean etten edes muista kuinka pyyhkijät toimii.
7:45 käynnistän auton. Opettaja muistuttaa pyyhkijöistä ja tuli ne sitten kerrattua. Ja ajovalot. Autokoulun uusissa hienoissa toyota-merkkisissä autoissa ajovalot syttyy automaattisesti, mutta näin sateella pitäisi muistaa laittaa päälle myös takavalot -selosti opettaja. Siitä lähdettiin sitten surffaamaan Tampereen vetisille kaduille. Kokonaisuutena ajotunti meni vähän niin ja näin. Sattui enemmän virheitä kuin yleensä ja pelko kasvoi sisälläni jatkuvasti.
8:40 Parkkeeraan Hervannan katsastusaseman parkkipaikalle ja jään odottamaan inssimiestä. Pian se sieltä saapuikin, esitteli itsensä Jarnoksi, ja alkoi selittää hylkäämisperusteita ja inssin ideaa. Lähinnä kiinnitin huomioni miehen miellyttävään ääneen ja kauniisiin kasvoihin, inssin kannalta tietysti se olennaisin asia. Pitemmittä puheitta lähdettiin liikkeelle. Välillä inssimies-Jarno kysyi jonkin kysymyksen, kuten vaikka miten kesä on mennyt ja mitä on suunnitelmissa, mutta muuten oli aivan hiljaista. Tuijotin tietä ja peilejä silmä kovana, ettei mitään jäisi näkemättä. Puoli tunti hurahti hetkessä tuttuja katuja ajellessa ja pian olimme jälleen katsastusaseman pihalla. Kahdesta virheestä huolimatta, sain tutkinnon läpi ja luvan ajaa. Pari viikkoa odottelen nyt ajokorttiani.
Inssimies-Jarno poistui autosta onniteltuaan läpäisystä, ja jäin odottelemaan ajo-opettajaani. Pian tuo saapuikin, onnitteli myös ja käski minut istumaan pelkääjän paikalle. Nyt ajettiin vain koululle mistä saan loput paperit ja kirjoitan nimeni oppilaskirjaan. Se siitä, ensimmäinen osa autokoulua hoidettu. Tästä matka jatkui kohti Putka Tattoo:ta klo 9:45.
Kello ehti lyödä jo 9:57 kun auto saatiin pysäköityä Putkan ovelle ja marssin sisään. Ensitöikseni minua käskettiin täyttämään lomake jolla vakuutan täysi-ikäisyyteni ja kaikenlaista muuta. Sitten odottelua, kun tatuoija laittoi kaiken valmiiksi. Ehkä kymmenisen minuuttia meni valmisteluun, ja sen jälkeen päästiin sovittamaan siirtokuva jonka avulla tatuointi saadaan oikeaan kohtaan. Ja sitten alkoi surraaminen. Ensimetrit ei tuntunut missään, vähän nipisteli ja kirveli mutta se siitä. Vähän paikoitellen tuntui enemmän, kuten esimerkiksi ranteen sivut olivat aika ikäviä. Ja värittäminen mistä kohtaa tahansa tuntui juurikin kaivertamiselta. Mutta se oli kaikki täysin kestettävissä ja sen arvoista.Putkasta päästyäni oli jatkettava matkaa kohti Helsinkiä koska olisi suoritettava pakollinen ruokakauppareissu ja apteekista haettava rasvaa tatuointiin. Tällainen keskiviikko, joka sisälsi oman inssikokemukseni ja ensimmäisen tatuointikokemukseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti