Aloitetaan rankemmasta, eli PMDD:stä. Törmäsin sairauteen sattumalta youtubessa ja päätin ottaa asiasta lisäselkoa samantien. Tästä nyt on tosin jo oma aikansa. Niille jotka eivät tiedä (kukaan tuntemistani ei tiennyt), niin PMDD eli Premenstrual Dysphoric Disorder on vakava versio PMS:stä. PMS oireita saavat lähestulkoon kaikki naiset, ja oi ne onnekkaat jotka eivät niitä saa
No mutta siis, PMDD on mielentilan häiriö jonka syytä ei tarkemmin tunneta eikä sitä voida parantaa. Voidaan ainoastaan yrittää lieventää oireita. Ja oireitahan on sievä kirjo, itkua, voimattomuutta, väsymystä, ärtymystä, kiukkupuuskia, masennusta, hyödyttömyyden tunnetta, pääkipua, painonnousua, unettomuutta... Vaikka mitä. Tuossa vain osa mitä nyt muistui mieleen. Sitä samaa mitä PMS oireisiin kuuluu myös, PMDD:ssä oireet vaan ovat niin valtavan voimakkaita että vaikuttavat potilaan elämänlaatuun ja ihmissuhteisiin. Arvaamattoman ja huonon käytöksen seurauksena ystävät alkavat kaikota ja sen seurauksena elämänhalu samaten. Puhumattakaan siitä mitä masentuneisuus ja tarpeettomuuden tunteet saa aikaan. Monet potilaat ovat oireiden seurauksena jopa päätyneet itsetuhoisiksi, ymmärtämättä että se on seurausta sairauden oireista.
Miksi aiheesta puhun, on se että omalla kohdallani aloin epäillä PMDD:tä juuri silloin kun siitä informaatiota löysin. Kun kaikki mielialahäiriöt oli käyty läpi ja olin todennut ettei mikään sopinut täydellisesti, aloin jo epäillä ettei mitään vikaa olekaan. Ja eihän siinä olisi mitään pahaa, paitsi että se tarkoittaisi että olisin luonteeltani ihan luonnostaan järkyttävä. Ja kun eräänlainen sykli on havaittavissa, se vaan on paljon paljon lyhyempi jos verrataan vaikkapa bipolaarisen mielialahäiriön sykliin. En ole mietteitäni vienyt vielä lääkärille asti, sillä vaikka sairaus todettaisiinkin, en haluaisi masennuslääkkeitä. Seurailen vielä toistaiseksi olotiloja ja niiden vakavuutta, ja sitten jos tarve hoitoon ilmenee niin selvitän kaiken. Omalla kohdalla kuitenkin toistaiseksi jokainen PMDD:n oire on ilmennyt, ja pääosin juuri oikeaan aikaan. Voin lähes varmasti sanoa mikä on oirevapaata aikaa, ja milloin oireet alkavat taas määräillä käytöstä. Jos ihmisillä on kokemusta tai mielipiteitä aiheesta, otan mielelläni vastaan kommenttia.
Mutta sitten kevyempi aihe, Tribal Fusion belly dance. En juurikaan edes tiedä lajista mitään, tänään vain löysin itseni lajin alkeiskurssilta ihan muutaman sattuman kautta. Ystäväni ja minä innostuimme nimittäin eräänä yönä kyseisestä lajista ja lähdimme googlesta etsimään kursseja. Törmäsimme erääseen yksityiseen lajin opettajaan joka sopivasti toimi Helsingin alueella ja hintakin oli tanssiopiston hintoihin verrattuna melko matala. Saman tien sinä yönä otimme yhteyttä ja sovimme että tulemme kokeilemaan yhtä tuntia ja mietimme sitten jatkammeko.
Nyt sitten tänään olimme kokeilemassa ja itselleni ainakin kolahti tuonne jonnekin. Siis että kivaa oli, todellakin, ja tehokasta. Eli liian rankkaa, astmapiipulle ei tullut tarvetta, mutta kyllä se tuntui lihaksissa. Ja näin alkeiskurssilla laji ei edes vaikuta liian haastavalta. Varsinkin kun on kymmenisen vuotta flamencoa takanapäin. Flamencoa en toki ole uhraamassa pois, mutta aloitin nyt tällaisen eksoottisen lisän. Kuka tietää jos siitäkin innostuisi sitten enemmänkin.
Tällaisissa merkeissä hyvää loppuviikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti